Kokemuksia
Mankkaan koulun luma-linjan nykyiset ja entiset oppilaat sekä heidän huoltajansa kertovat omin sanoin, minkälaista opiskelu matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla on.
Ajattele. Opi. Ratkaise itse.
Oppilaat kertovat
”Ihan parasta oli, että saatiin tehdä vaikeita tehtäviä yhdessä. Jos jäätiin jumiin, niin opettaja tuli auttamaan. Ei kertomalla ratkaisua, vaan esittämällä kysymyksiä, joiden avulla pääsi eteenpäin. Siinä oppi tosi paljon ja se oli kivaa.”
”Painotuksen opettajat luottavat meihin. Sitä ei todellakaan kannata pilata.”
”Meille annettiin paljon vastuuta ja se oli silloin jotenkin hienoa ja erityistä. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että se kasvatti meitä paljon enemmän kuin varsinainen opetus.”
Huoltajat kertovat
”Alakoulussa oli pitkään jatkunutta kiusaamista kaikista toimenpiteistä huolimatta ja itsetunto sen myötä matalalla. M-luokalla kiusaamista ei ole ilmennyt, oppilailla on ollut hyvä me-henki ja erilaisuuden hyväksyminen on taannut koulurauhan. Kun luokassa on muitakin samoista asioista kiinnostuneita, on pojan ollut helpompi olla oma itsensä.”
”Lapsemme on viihtynyt erinomaisesti M-luokalla, haasteellisemmat tehtävät ovat innostaneet eteenpäin.
Kolmen vuoden opiskelun seurauksena meillä on hyvin positiivisesti matematiikasta ja fysiikasta kiinnostunut oppilas. Opettajat ovat onnistuneet tavoitteissaan ja toimissaan loistavasti.”
”Tasa-arvoa on se, että myös lahjakkaat oppilaat saavat tasokasta opetusta. Panostaminen lahjakkaiden koulutukseen on Suomen kannalta tärkeää. Käytännössä joikaisella pitäisi olla OIKEUS saada tietojensa ja taitojensa mukaista opetusta. Ei se ole muilta pois, koska kaikki hyvä kuitenkin palaa takaisin tähän yhteiskuntaan.”
Olemme olleet erittäin tyytyväisiä!”
”Meillä kotona käy usein viikonloppuisin iso joukko luokan oppilaita. Ne tekevät yhdessä matikan ja fysiikan tehtäviä! Tosi outoa.”
”Painotushan on pelkkää sanahelinää siinä vaiheessa, kun opetusta antaa joku työhönsä leipääntynyt perusope, mutta te hoidatte homman enemmän kuin mallikkaasti. Sielu lepää, kun näkee, millä innolla ja ammattitaidolla hoidatte työnne ja enemmänkin.
Kun murrosikäinen nuori vastaa kysymykseen: mihin olet tyytyväinen elämässäsi? ’Siihen, että olen matikkaluokalla’, tietää, että jotain on tehty oikein. Kiitos, että välitätte aidosti ja järjestätte mahdollisuuden erilaiseen koulunkäyntiin.”
”Hyvienkin oppilaiden tukeminen on tärkeää, sillä muuten he turhautuvat tai hiljentyvät tavallisessa luokassa. Tämä voi johtaa häiriökäyttätymiseen ja omaan maailmaansa pakenemiseen. Lisäksi lahjakkaat oppilaat ovat usein myös kiusattuja.
Omassa luokassaan he sallivat toisilleen kiinnostuksen joskus ikäryhmälleen kummallisiinkin asioihin kuten kielioppiin, matematiikkaan tai tähtitieteeseen. Poikamme on sanonut tulleensa M-luokalla ’loogisemmaksi ajattelijaksi’.”
”Vaikka ’ämmäksi’ haetaan siksi, että matikka ja fyssa kiinnostaa, ja näitä siellä myös tehdään kiehtovilla menetelmillä, tärkein havainto on muualla – yhdessä olemisen riemussa. Kolme ämmämäistä arvoa ovat lasten keskinen olemisen ilo, opettajien syvä ammatillinen vakaumus ja vanhempien kolme vuositasoa kattava vuorovaikutus – esimerkiksi huoltajien jälki-istunnon muodossa. On ollut yllättävän arvokas kokemus saada olla ämmien touhuissa mukana.”
”Painotusluokka on ollut vain hyvä asia, jonka hyötyä ei voi tietää ennen kuin sen kokee. Oppilaan oman kokemuksen mukaan suurimmat erot normiluokkaan ovat työrauha ja se, että oppitunneilla ehditään oikeasti mennä asioissa eteenpäin. Onnistuminen haastavien tehtävien ratkaisemisessa on kohentanut luottamusta omaan osaamiseen ja mahdollisuuksiin. On tullut uskallusta suoriutua omia kykyjä vastaavalla tavalla, koska se ei leimaa millään tavalla; muut osaavat yhtä hyvin.”
”9M-luokan luokkahenki on ollut erittäin hyvä ja opiskeluun kannustava sekä ilmapiiriltään salliva. Nuoren ei ole tarvinnut hankkia uskottavuutta kaveriporukassa sillä, että osaa kapinoida opettajia vastaan, kun se draivi on ollut kanavoitavissa opiskeluun. Joustavat ja innostavat opettajat ovat olleet tässä avainasemassa. Uskon, että heitä on vastavuoroisesti innostanut oppilaiden oppimisnälkä sekä kyky haastaa opettajia oppiaineen sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Toisin sanoen kolmessa vuodessa on jo syntynyt oma, tieteelliseen uteliaisuuteen kannustava kulttuurinsa, jota tulisi vaalia.”
”Luokkahenki on huomattavasti parempi kuin alakoulun ’normiluokalla’, kun oppilaat ovat samanhenkisiä ja opiskeluun motivoituneita. Tyttäremme on viihtynyt koulussa erinomaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä painotusluokkaan. Uskomme, että muistakin tunneista saa enemmän irti tällä luokalla. Epätervettä kilpailuakaan emme ole kuulleet olevan. Olemme vakuuttuneita, että painotusluokalta saa erinomaisen pohjan lukioon ja myöhempää akateemista koulutusta varten, vaikkei erityisesti matemaattiselle alalle suuntautuisikaan.”
”Jo heti ensimmäisistä viikosta pojasta näki, että nyt hän on ’omiensa’ joukossa. Poika on lähtenyt mielellään kouluun, jossa on ystäviä ja riittävästi haasteita. Meillä vanhemmilla tulee hyvä tunne siitä kun omalle lapselle tulee onnistumisia. Kiitos siitä opettajalle, luokan oppilaille ja koko koulun henkilökunnalle.
Kiitokset hyvästä opetuksesta, niin matematiikan osalta kuin myöskin elämän opettamisessa.”
”Ala-asteella lastamme kiusattiin ja haukuttiin ’hikeksi’ eikä hyvien arvosanojen saaminen ollut pelkästään positiivinen kokemus. Nyt yläasteella tilanne on aivan toinen, kun kaikki luokan oppilaat menestyvät koulussa hyvin. Lapsemme on ollut erittäin tyytyväinen ja motivoitunut opiskelusta. Kiusaamista ei ole, ja luokkahenki on erinomainen.”
Nyt koulu on mennyt hienosti ja poika on oikeasti kiinnostunut koulusta – ei niinkään hyvistä arvosanoista vaan itse asiasta. Vaikeita asioita opetetaan niin, että ne ovat ymmärrettäviä eivätkä vain toteamuksia. Tähän vaaditaan motivoitunut porukka.”
”Kiusaamista koulumenestyksen takia ei ole ollut ja itsetunto on saanut kasvaa rauhassa. Piristävä kilpailuhenki vallitsee luokassa, mutta se ei tuota negatiivista stressiä. Koulu on haasteellista ja kuri on hyvä. Häiriökäyttäytymisestä luokkahuoneessa ei ole kuulunut vanhempien korviin.
Olemme kiitollisia, että lapsemme on saanut mahdollisuuden rauhassa keskittyä kasvamiseen ja koulunkäyntiin, vaikka elää ’pahinta’ murrosikäänsä.”
JOHANNES AALTONEN
matematiikan opettaja
SAMI NIEMONEN
fysiikan opettaja
MANKKAAN KOULU
Mankkaansuo 8, 02180 Espoo
PL 3225, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puh. 043 826 5902
©Matikkamankkaa 2020